Eduskuntatalo on remontoitu tähän aikaan ja 1930-luvun loistokuuteen..

Eduskuntatalon remontti 2015 - 2017 on ollut valtaisa työmaa. Kaikki mahdollinen on korjattu, uusittu, päivitetty nykytekniikkaan, entisöity, putsattu ja puleerattu. Tarkempaa tietoa peruskorjuksesta löydät täältä 

Massiiviset taloteknistet korjaukset ovat enimmäkseen taitavasti katseilta piilossa. Valtava pintojen ja kalusteiden konservoitiurakka on se osuus, joka näkyy talossa kulkevalle. 

Hippunen historiaa. Päätös Eduskuntatalon rakentamisesta tehtiin 1924. Talon suunnittelukilpailun voitti arkkitehtitoimisto  Borg-Sirén-Åbergin ehdotus Oratoribus (Puhujille). Suunnittelutyön hoiti arkkitehti J. S. Sirén. 

Sisällissodan haavat olivat tuoreita. Haluttiin korostaa yhtenäisyyttä ja itsenäisyyttä. Parlamenttirakennus on myös itsenäisyyden monumentti.

 Haluttiin luoda tila, jossa vierailija on vakuuttunut ja vaikuttunut.

Talon tyyli on 1920-luvun pohjoismainen klassismi. Seinämaalaukset, reliefit ja maalaukset kertovat agraari-Suomesta. 

      Rakentaminen käynnistyi 1926. Eduskuntatalo vihittiin käyttöön 7. maaliskuuta 1931.

Nyt kaikki on saatettu 1930-luvun loistokkuuteen. 

Vierailin Eduskuntatalossa sisustustoimittajien ryhmän mukana.

Kyllä. Olen vakuuttunut ja vaikuttunut. 

Talon molemmissa päädyissä on näyttävät marmoriportaikot.

Valtiosali on talon paraatipaikka, juhlatila. Oikealla näkyvät sermit eivät ole vakiovarustusta, niissä on esillä kuvanäyttely Pohjoismaiden neuvoston kokoontumisen ajan. 

Paternosterhissiä saavat käyttää vain talossa työskentelevät. Jatkuvasti liikkuvat hissikorit kulkevat nauhana ympyrää viiden kerroksen väliä. Ylhäällä ja alhaalla korit siirtyvät vaakatasossa viereiseen hissikuiluun.

 Irma Kukkasjärvi on rekonstruoinut tuolin verhoilukankaan mallin alkuperäisen kankaan mukaan.

Noin 3500 alkuperäiskalustetta on kunnostettu.

Diplomaattien huoneen kaluston kangasta ei vaihdettu. Tällaiselle ei löydy kutojaa. Kalusto on kunnostettu ja esillä, mutta ei käytössä.

Tauluja lukuunottamatta talossa on näkyvillä hyvin vähän pienempää esineistöä. Aimo Tukiaisen hellyyttävä veistos Ville pahalla päällä on vuodelta 1983.

Istuntosaliin tuotiin pronssipatsaiden tilalle Wäinö Aaltosen alkuperäiset, kullatut kipsiveistokset vuodelta 1932. Rakennusaikaan ei ollut varaa toteuttaa suunnitelmien mukaisia pronssiveistoksia.

Istuntosalin katto koostuu puristetuista sokeriruokopaloista. Puhdistus oli hankala ja pölyinen urakka. Etsinnän jälkeen lisäpaloja saatiin Australiasta. Nyt kupoli hohtaa kullankeltaisena kuin tuleentunut viljapelto auringossa.

Istuntosalin jakarandapöydät huputettiin yksi kerrallan konservointia varten. Urakan sai hoitaakseen nuori huonekaluentisöijä Mikael Holma. Perusteellisen puhdistuksen ja vaurioiden korjauksen jälkeen puupintoihin on sivelty sellakkaa.

Kahvila

Ravintola

Ravintolan ilmanvaihtosäleikköjä somistavat Gunnar Finnen reliefit esittävät suomalaisen kansanluonteen piirteitä kuvattuna muinaisen egyptiläisen taiteen tyyliin, pää ja jalat sivuprofiilissa, vartalo edestä.

Bruno Tuukkasen seinämaalauksissa näkyy innoitus japanilaisesta taiteesta, sekin ajalle tyypillistä. 

Eduskuntatalon omistaa eduskunta, siis kansa.