Translate

torstai 10. maaliskuuta 2016

Tehtaan tytöt-näyttely Villan Voimalassa Hyvinkäällä kertoo naisten asemasta ja työstä teollisuudessa.

Naisten päivänä sain seurata Aalto yliopiston professori Anne Stenrosin esitystä naisten asemasta työelämässä tänä päivänä. Tilaisuus oli paikallisten Zonta-naisten järjestämä.
 Kaksi viikkoa sitten olin vastaavissa tunnelmissa vähän pidemmän ajan takaa, Tehtaan tytöt-näyttelyn avajaisissa Villan Voimalassa Hyvinkäällä. 



Hyvinkään Kaupunginmuseon kokoama Näyttely Tehtaan tytöt on avoinna neljänteen päivään kesäkuuta ti-la klo 11-16, ke klo 11-18 sekä tilauksesta. Ei pääsymaksua. 
Osoite on Villan Voimala, Villatehdas O-rappu, Kankurinkatu 4-6, Hyvinkää. 
Näyttely koostuu pääosin valokuvista ja teksteistä. 

Käykää katsomassa Tehtaan tyttöjä. Odottavat tuolla taustalla, tehtaan pihan perukoilla.
Aihe jäi askarruttamaan sen verran, että palasin eilen tutustumaan Tehtaat tyttöjen elämään vähän tarkemmin. 
Blogini kuvat ja asiatiedot ovat näyttelystä.
"Joka aamu ennen seitsemää sivuutin maantiellä villatehtaaseen vaeltavien naisten päättymättömän jonon. Tuhat tyttöä tuli minua vastaan joka aamu." 

Kirjoitti Mika Waltari 1950-luvulla (Koiranheisipuu)

Naisia teollisuudessa
Suomi alkoi teollistua 1800-luvun puolivälin aikaan. 
Nuoria naimattomia naisia ja lapsia palkatiin tehtaisiin mielellään, heidät sai halvalla. 
Tehtaiden työpäivät olivat pitkiä ja raskaita, mutta vapaa-ajan sai käyttää miten halusi. Sadat tuhannet naiset työskentelivät maatiloilla. Palkka oli paljon huonompi kuin miehillä ja palvelusväen piti olla valmiina työhön kaiken aikaa. Tehdastyö houkutti. 
Aiemmin naimisissa oleva nainen oli miehensä holhouksen alla. 
1800-luvun loppupuolella nainen sai oikeuden valita itse työpaikkansa.
1890 teollisuudessa työskenteli maassamme noin 14 000 ja vuonna 1930 noin 63 000 naista. 

Jo 1900-luvun alussa vaadittiin naisille ja miehille samaa palkkaa. Ammattiliittojen asema oli heikko ja työnantajat haluttomia tekemään yleissitovia sopimuksia.




Kuvassa Villatehtaan ammattiosaston naisosasto lippuineen 1900-luvun alussa.


1917 toteutui kahdeksan tunnin työpäivä.


Paikallinen uutinen maaliskuulta 1928.

1929 avioliittolaki määräsi, että nainen ja mies ovat keskenään yhdenvertaiset.

1937 alkaen oli myönnetty äitiysavustusta
1948 astui voimaan lapsilisälaki

Juliste Hyvän äidin lisä vuodelta 1949, SKS:n kirjapaino. 
Veikkaanpa, että useimmissa perheissä avustukset tarvittiin arjessa pärjääämiseen.



Hyvinkään villatehtaan vaiheita:
1892 Hyvinkäälle perustettiin villatehdas. 

1935 tehtaalla oli noin 1200 työntekijää, joista 920 oli naisia.

1945 Helsingin Verkatehdas siirsi toimintansa Hyvinkäälle. Heves kehräsi lankaa ja valmisti kankaita, kreppinyloneita, trikoota, kerrastoja ja aluspaitoja. 

1952 tehtaalla oli noin 1200 työntekijää. 
Tehdas oli paikkakunnan suurin työnantaja, alansa johtava suuryritys.

1959 Helsingin Verkatehtaasta tuli osa Villayhtymää.
1960-luvulla Villatehtaan menestystuotteita olivat Rondo-käsityölangat. Neuleohjeita julkaistiin Ahkeraliisa-lehdessä.

Ujutanpa itseni mukaan tarinaan. Tälle kaudelle osuu oma aikani tehtaan tyttönä. Toimitin Ahkeraliisaa, lankakauppoihin ja lehdistölle meneviä käsityöohjeita 1967-72.

1960-1970 lukujen tuotteita olivat myös Manestra-kokolattiamatot, Dralon Borealis-verhokankaat, matkahuovat ja Elasta-housut.

1969 Villayhtymän toimintaa jatketiin Hyvilla Oy:n nimissä. Hyvinkään tehtaalla oli noin 500 työntekijää.
1978 Hyvilla, Kaukomarkkinat Oy Barker ja valtio muodostivat yhteenliittymän Valvilla Oy:n. 
1991 lopetettiin viimeinen tuotanto.
Hyvinkään naisia työllistivät myös kenkäteollisuus, vanutehdas sekä OTK. 
OTK:n vuodevaatetehtaan yhteydessä koottiin äitiyspakkauksia.

 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton mainos vuodelta 1957, Työväenmuseo Werstas
Suuret tehtaat tarvitsivat paljon työvoimaa. Sitouttaakseen työntekijöitä ja helpottaakseen oloja tehtaat rakensivat Hyvinkäälläkin asuntoja, järjestivät lapsille päivähoitoa ja kouluja.

Ylen Areenasta löytyy dokumentti Kasvo: Arja Viitala vuodelta 1982. Ohjelmassa Arja (työtoverini tehtaan tyttö-ajoilta) kertoo suunnittelevansa noin 150 neulemallia vuodessa. Hyvinkään tehtaan toiminnan loputtua Arja jatkoi yrittäjänä työtään lankojen parissa eläkkeelle saakka.

Nyt on vuosi 2016.

Naisen palkka on vain harvoilla aloilla sama kuin vastaavaa työtä tekevällä miehellä.