Translate

perjantai 8. tammikuuta 2016

Päivän asu. Muistatko vuoden 1987 pakkaset? Entä Bulan ja pinssit? Remembering the "coolest" winter of my life 1987

Koska ne eteläisen Suomen hirmupakkaset olivatkaan? Se talvi, jolloin lämpömittari tuntui unohtuneen ikuisuudeksi pakkaslukemaan -34 astetta. Helsingin Sanomien juttu talven 1987 pakkasista viritti eilen facekavereiden kesken hauskan muistelmien ketjun. 

Muistoihini tuolta talvelta liittyy Joutsenen untuvatakki. Ostin talvella 1987 koulua käyvälle tyttärelle untuvatoppiksen. Takki tuntui kirpaisevan kalliilta hankinnalta. Kouluvuodet menivät ja tytärkin lennähti kotoa elämään oma aikuista elämäänsä. 

Takki jäi äidille. On edelleen käytössä. Takki on todella laatunsa lunastanut ja hintansa huutanut. Joutsenen tehtaalla Riihimäellä tehdään huippulaatua.

Välillä takki oli vuosia mökillä. Naulakolta napattavissa mukaan talvella sekä kesällä. Takin suloisessa suojassa on hiihdetty ja luisteltu järvellä, valvottu kesäöitä terassilla ja tunnelmoitu rannassa juhannuskokoilla. Untsi pitää muuten hyvin hyttysetkin loitolla.

Monet konepesut käyneessä takissa näkyy tietenkin lähes kolmenkymmen vuoden jälkeen kulumisen merkkejä, mutta se on edelleen untuvaisen muhkea. 

Hihojen ja taskujen suita olen korjaillut. Viimeisimmän kunnostuksen ja pesun jälkeen päätin jättää takin taas kaupunkikäyttöön. 

Takin keltainen väri tuntuu aina vain yhtä aurinkoisen lämmittävältä. 






Villalapaset eivät yksinään ole kovin lämpimät. Niitä voi pukea kahdet päälekkäin tai vetäistä lämmikkeeksi vuorillisen nahkasormikkaiden päälle.

Kuvien pipo, lapaset ja sukat ovat Kodin kuvalehdelle tekemiäni käsityömalleja. Julkaistu numerossa 21/1976.



Entä muistatko Bulan ja pinssivillityksen? Niin kasaria! Edelleen lämmin. Pesun jälkeen kiinnitän tietenkin pinssit takaisin.



torstai 7. tammikuuta 2016

Päivän asu. Pakkasta -27 astetta. Vaatetta kerros toisensa päälle ja johan tarkenee.

Kunnollinen pakkaspukeutuminen tuntuu monella olevan hukassa. Ehkä leuto alkutalvi on tuudittanut siihen uskoon, että Keski-Euroopan talvet ovat tulleet pysyäkseen.

 Muutaman viime päivän aikana on talvi ollut pakko ottaa tosissaan. Paras suoja pakkasta vastaan on kerrospukeutuminen. Silloin on helppo riipiä uloimpia pois sisätiloihin mennessä.

 Kiittelin kerroksia, kun asioin useammassa paikassa. Ruokamarketissa tuntuu joskus kesällä hyytävän kylmältä. Tänään ei ollut siitä huolta. Vaikka riisuin kaulahuivin, pipon ja käsineet sekä avasin takkien vetoketjut, tuppasi hiki niskaan. No, takinkin oli voinut hetkessä nakata ostoskärryyn.




Lahjaksi saamani, pian kymmenen vuotta täyttävä kylmän sään ulkoilutakkini on ommeltu Kiinassa, mutta tunntetun tuotemerkin suunnittelija on hallinnut  kylmän vaatimukset. Takissa on paljon hyvää. 

Helman pituus suojaa myös takamuksen. Hihansuut saa suppuun taralla, helman ja vyötäiset kiristysnauhalla. 

Hupussa on tilaa pipolle ja siinä on leveä reuna suojaamaan kasvoja viimalta ja pyryltä. 

Takki ei ole topattu, vaan siihen kuuluu erillinen fleecejakku. Tarvittaessa alle mahtuu fleecejakkua lämpimämpi tuhti villapusero.



Pipo on villaa ja vuoriton, muttaa riitti, koska ulkona nostin hupun suojaksi. 

Pipon ja lapaset olen neulonut Kodin Kuvalehden käsityömalliksi vuonna 1975.

Lenkille laitan pipon alle trikoopannan, joka suojaa otsan, korvat ja niskan. Panta pipon alla on kätevä siitäkin syystä, että pipoa ei tarvitse pestä niin usein.

 Lämminvuoriset nahkarukkaset pitävät sormet lämpöisinä. Tiukalla pakkasella puen niiden alle vielä villalapaset.




























Huivi pitää kaulan ja niskan lämpinä ja estää viiman pääsyn takin sisään. Huivi on helppo nostaa leuan ja suun suojaksi. 

Punainen värikin tuntuu lämmittävän. Sukat olen neulotu Kodin Kuvalehden käsityömalliksi vuonna 1975. Vanhoihin varsiin olen neulonut uudet teräosat puhki kuluneiden tilalle..

Tuhdimmat pakkaskenkäni ovat jo aikaa ja sauvalenkkejä nähneet Pomarfinnin kaupunkimaasturit. Niissä on kosteudelta suojaava Goretex-kalvo ja hyvin lämpöä eristävä pohjarakenne. 

Kun valitset pakkaskenkiä, kysy pohjan rakenteesta. Ei paljoa lämmitä, vaikka varressa olisi tuhtisti karvaa, jos kengän pohja ei eristä kylmää. 

Liukkaille keleille minulla on nastalliset lämpöiset Ice Bug-kengät. 

Pakkaskengät kannattaa sovittaa villa- tai turkispohjallisen ja/tai ulkoilu- tai villasukan kanssa.


Farkut ja verkkarit saavat pakkasella jäädä. Nyt tarvitaan kerroksia. Alusvaatteiden jälkeen seuraava kerros on ulkoilukerrasto. 

 Hankin muutama vuosi sitten kerralla kaksi Rukka-kerrastoa. Ovat ahkerasta käytöstä nyppyyntyneet, mutta toimivat. Lenkillä hikoilee, vaikka tahti ei ole kävelyä kiivaampi. On hyvä olla vaihtovaraa, niin ulkoilu ei hyydy ainakaan siihen, että kerrasto on pesussa.

Seuraava kerros. Olen aikoja sitten ostanut tuhdit neuloslegginsit. Koska en omista toppahousuja, huomasin, että ne ovat oivat välihousut paukkupakkasilla.

Tähän vielä päälle vuorilliset tuulihousut, niin alkaa tarjeta.