Tänään iloitsen siitä, että lähdin eilen Helsinkiin Elissa Aalto -kirjan julkistamistilaisuuteen. Alvar ja Aino Aallosta on lukemattomia julkaisuja ja dokumentteja. Minua on häirinnyt, etten tiedä Elissa Aallosta juuri mitään.
Uskomatonta, että tämä kirja on ensimmäinen Elissa Aallosta julkaistu kirja. Jutuissa Elissa Aaltoa on haastateltu Alvar Aallon vaimona, ei työstään arkkitehtina. Kirjaa en ole vielä ehtinyt lukea, mutta eilisen julkistamistilaisuuden keskusteluista opin jo paljon ja haluan tietää lisää. Keräsin tähän tiivistelmän hajanaisista muistiinpanoistani ja tarkistin kirjasta vuosilukuja.
22.11.1922 Elsa Mäkiniemi syntyi Kemissä
1942 – 1948 opinnot Teknillisessä Korkeakoulussa Helsingissä
Alvar Aallon 1. puoliso Aino Aalto kuoli 13.1.1949. Alvarin ja Ainon liitto kesti 24 vuotta.
1949 keväällä Elsa Mäkiniemi aloitti Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa
1952 Alvar Aalto ja Elsa Mäkiniemi avioituivat. Liiton myötä Elsa käytti nimeä Elissa Aalto.
11.5.1976 Alvar Aalto kuoli. Alvar ja Elissa ehtivät olla naimisissa 24 vuotta
1976 -1994 Elissa Aalto johti toimistoa 18 vuotta, aina kuolemaansa saakka. Toimisto jatkoi nimellä Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co.
Elissa Aalto oli käytännön arkkitehti. Toimen nainen, joka ei halunnut nostaa itseään esiin. Johtajana Elissa Aallon tavoitteena oli toimiston vieminen eteenpäin ja monien keskeneräisten rakennusprojektien valmistuminen. Myöhemmin toimiston hallittu alasajo ja tärkeä rooli Alvar Aalto -säätiön perustamisessa.
Moni Alvar Aallon kohteista alkoi Elissa Aallon aikana kaivata korjausta. Elissa Aalto on korjausrakentamisen pioneereja, rakennusten ja luonnon suojelija. Tunnettuja suuria korjausprojekteja ovat Viipurin kirjasto ja Paimion parantola. Viipurin kirjaston kuntoa tutkittiin jo vuonna 1991. Asiaa edisti, että neuvotteluissa Elissa Aallolla oli henkilönä karismaa venäläisten silmissä. Lopputulosta hän ei ehtinyt nähdä. Kirjaston pitkällinen ja mutkallinen korjaustyö valmistui vasta vuonna 2013.
Määrätietoisesta sitoutumisesta perinteen säilyttämiseen kertoo koskettavasti se, että Elissa Aalto ei tehnyt juuri mitään muutoksia kotiin, joka on alkujaan Alvar ja Aino Aallon luomus. Myös kansainvälisyys ja matkustelu jatkoivat Aallon toimiston perinteitä. Elissa Aalto oli kielitaitoinen ja diplomaattisesti taitava.
Keskustelun aikana Elissa Aallon luonteesta mainittiin positiivisuus, avarakatseisuus, hyvä kuuntelija, luottava ja joviaali aloittelevia nuoria kohtaan, tasavertainen, välitön, reipas, sisukas, radikaali, määrätietoinen. Elissa Aalto oli toimiston johtaja, se oli kaikille selvää.
Suunnittelijana Elissa Aalto oli monessa mukana. Ajan tyyliin työt tehtiin toimiston nimiin, eikä yksittäisten suunnittelijoiden nimiä juuri kirjattu. Elissa Aallon suunnittelemina tunnetaan ainakin mattoja, kankaita, valaisimia ja monia muita sisustusten ja rakennusten yksityiskohtia.
Elissa Aalto -kirjan artikkelien kirjoittajat ovat Mia Hipeli, Tommi Lindh, Jonas Malmberg, Jussi Rautsi, Timo Riekko, Aila Svenskberg. Kirjan julkisija on Alvar Aalto -säätiö.
Kirjan kirjoittajat toivovat erityisesti, että tämä ensimmäinen kirja innostaisi nuoria opiskelijoita tutkimaan Elissa Aallon työtä. Alvar Aalto -säätiön arkistossa Jyväskylässä on tarjolla mittavat määrät materiaalia, matkalippuja, laskuja, kuitteja ja kopioita projektien luonnosvaiheista.
