Alvar Aallon kotona ja ateljeessa Helsingin Munkkiniemessä

Näin noin kuukausi sitten hienon uuden Virpi Suutarin ohjaaman Aalto-dokumenttielokuvan. En ole aiemmin käynyt Aallon kotona. Nyt tuli oiva tilaisuus korjata asia. Vierailimme Sisustustoimittajien yhdistyksen joukolla opastetulla kierroksella Aallon kotona ja ateljeessa. Kiitos!

Alvar ja Aino Aallon kotitalo Munkkiniemen Riihitiellä valmistui vuonna 1936. Talo on nykyään museo. Kuvassa on sisäänkäynti kadun puolelta. Aallon rakennuksille tyypillisesti talo on sisäänkäynnin puolelta aika suljettu ja avautuu pihan puolelle. 

Aallot viihtyivät yläkerran parvekkeella. Seinässä on puolapuut isännän voimisteluhetkille.

Pihan puolella on isot ikkunat. Aallon toimisto oli alakerrassa ja yläkerta oli Aaltojen yksityistilaa. 

Aallot suosivat luonnonmateriaaleja ja ne ovat usein eksoottisia, kuten pation bamburungot.

Alakerran olohuone suunniteltiin huomioiden Aino Aallolle tärkeä flyygeli. 

Alvar ja Aino Aalto suunnittelivat tunnetusti kohteissaan lähes kaiken pienimpiä rakennuksen ja sisustuksen yksityiskohtia myöten. Niin on tietenkin myös omassa kodissa. 

Aino Aalto suunnitteli myös tekstiilejä ja lasia ja toimi Artekin toimitusjohtajana. Todellinen aikansa uranainen.

Paperista taidokkaasti taiteltu valaisin on Louis Poulsenin prototyyppi, joka ei ilmeisesti koskaan tullut tuotantoon.

Alvar Aallon suunnittelema metallinen tupakkapöytä on myös ainokainen mallikappale.

Vuosia tämä tarjoiluvaunu oli haaveissa. Ei sille koskaan oikein löytynyt kodeista luontevaa paikkaa, eikä tuntunut löytyvän rahaakaan kalusteesen, joka ei ollut välttämätön.  

Aino Aallon suunnittelema sohva.

Olohuoneesta laskeudutaan tiiliportaita suunnittelutoimistoon. Täälläkin on avotakka.

Toimiston ja henkilökunnan kasvaessa tässä tilassa työskentelyssä oli varmasti ajoittain hyvin tiivis tunnelma.

Suunnittelutoimiston työvälineitä katsellessa humahdin nostalgiaan. Kaikki niin tuttua. Nuoruudessani 60-luvulla  työskentelin teknisenä piirtäjänä Koneen nosturitehtaan suunnittelukonttorissa Hyvinkäällä. 

Isä antoi jo kouluaikana käyttööni samanlaisen harppikotelonsa.

Tällainen oli koulupenaalinikin.

Oi, partakoneenterät olivat minullakin päivittäisessä työkäytössä.

Ruokailuhuoneen massiivinen pöytä on Aino Aallon suunnittelema, siihen kuluu jatkopala. 

Oppaan mukaan Aallot hankkivat tuolit häämatkallaan Firenzessä. Moni varmaan muistaa paloista kootut kaislamatot. Myös kattovalaisin on Aaltojen suunnittelema.

Aaltojen suunnittelussa on usein vaikutteita japanilaisuudesta, tässä se näkyy vaikka huoneen seinän rimoituksessa.

Kodin yksityisemmät tilat ovat yläkerrassa.

Yläkerrassakin on takka.

Valaistus ja valaisimet ovat Aaltojen suunnittelussa ja sisustuksessa harkittuja ja tärkeitä. Mieluisin valo on epäsuora. Rakennuksissa on usein kattoikkunoita.

Aaltojen kylpyhuone on askeettinen. Lavuaarit olivat ahaa-elämys. Näin samanlaiset vuonna 1933 valmistuneessa Paimion parantolassa. 

Paimion parantola ja vuonna 1935 valmistunut Viipurin kaupunginkirjasto olivat Aaltojen läpimurtotyöt kansainväliseen tietoisuteen.

Tyttären huone.

Kasvava toimisto vaati lisää tilaa. 1955 Alvar Aalto suunnitteli toimistolleen oman talon  Munkkiniemen Tiilimäkeen, kävelymatkan päähän kotoa. Alvar Aallon mukaan rakennustaidetta ei voi syntyä konttorimaisessa ympäristössä. Ateljeen katto on vino ja rakennussiivessä on valeperspektiivi, tila kapenee takaseinää kohti.

Aino Aalto kuoli 1949. Alvar Aalto avioitui uudelleen, toinenkin vaimo, Elissa Aalto oli arkkitehti ja työtoveri. Alvar Aalto johti toimistoaan kuolemaansa, vuoteen 1976 asti. Leski Elissa Aalto jatkoi toimiston johdossa vuoteen 1994.

 

Myös ateljee on osa Alvar Aalto museota ja sinne pääsee opastetulle kierrokselle. Ateljee on nykyään Alvar Aalto säätiön toimitila.

Hyllyssä ylhäällä säilytettiin piirustuksia. Kotelot ovat nyt tyhjiä. Piirustukset ovat tallennettuna Alvar aalto museossa Jyväskylässä.

Alvar Aallon koti ja ateljee ovat osa Jyväskylän Alvar Aalto -museota.

Aallon kotitalon tavoin myös ateljeerakennus on kadulle hyvin suljettu. Pienoismallissa näkyy kaarevan näyttelytilan suurista ikkunoista avautuva sisäpihan amfiteatteri. Seinän valokuvassa näkyy näyttelytila sisältä.

Näyttelytilassa on esillä kalusteiden ja valaisinten malleja.

Näkymä kaarevan näyttelysiiven ikkunasta pihalle.

Alvar Aalto 1898 - 1976

Aino Aalto  1894 - 1949

Elissa Aalto 1922 - 1994

Aidon Aalto-jakkaran tunnistaa jalan taivutuskohdasta. Muu osa jalkaa on umpipuuta.

Vierailulla Björn Weckströmin kotigalleriassa

Björn Weckström ja Sokea tiedon metsästäjä informaation juoksumatolla. 80-luvulla tehty teos osuu tähän aikaan, jolloin etsimme kompastellen oikeaa tietoa loppumattomasta viestivirrasta.

Sain tilaisuuden vierailla sisustustoimittajien ryhmän mukana taiteilija Björn Weckströmin kotigalleriassa. Olen tiennyt Weckströmin jo 60-luvun nuoruudessani hänen korujensa kautta. Olen toivottoman laiska korujen käyttäjä, joten korufanitus on jäänyt ihailun asteelle. Myöhemmin olen nähnyt kuvia hänen pronssiveistoksistaan. 

Vasta täällä kotigalleriassa aukeni taiteilijan monilahjakkuus ja kiinnostus eri materiaalien ja työtapojen mahdollisuuksiin täydessä voimassaan.

Björn Weckström, 85,  on syntynyt 8. helmikuuta 1935. Valmistunut kultasepäksi 1956. Weckström työskentelee edelleen. Työtahti on mieluusti yhdeksästä viiteen. Jos tekee tätä työkseen, ei passaa istua sohvan nurkassa inspiraatiota odottelemassa, hän sanoo.

Vierailun suurta herkkua oli taiteilijan henkilökohtainen teosten esittely, kuulla ajatuksia töiden taustoista ja tietoa tekemisen tekniikoista. 

Kotigallerian kokoelma kertoo vahvasta luomisvoimasta ja valtaisasta tehdyn työn määrästä. Pronssia, kultaa, hopeaa, marmoria, lasia, akryylia, ties mitä muuta. Huimaavaa.

Helios ja kävelevä Daidalos

Ajattelija mietiskelee akryylituolilla.

Suuret pronssiveistokset Weckström on työstänyt Pietrasantan kylässä Italiassa. Monen veistoksen aihe on antiikin myyttien innoittama. Veistoksissa on usein ihmisen, eläimen ja koneen yhdistelmiä. 

Veistoksista Weckström sanoo, että jokaisen linjan on oltava täydellinen. Jos jotain on epäsuhdassa, tuntuu kuin veistoksen energia valuisi pois. 

Toden totta. Veistokset uhkuvat jäntevyyttä ja liikettä. Joidenkin veistosten energia on suorastaan pelottava. Pronssiveistokset painavat valtavasti. Veistosten hohtavaksi hiottu pinta luo niihin hämäävää keveyttä. Kysymykseen, käyttikö hän veistoksiin elävää mallia, Weckström vastaa, että hänellä on ateljeessa iso peili. Lihasten rakenteita taiteilija on tutkinut Leonardo da Vincin teoksista ja lukuisista anatomian kirjoista.

Nike on kotigallerian ainoa naishahmo. Tyylitellyn vartalon kasvoissa on Einsteinin kaava  E=mc², jalkaterät ovat vaimon mukaan Björnin ja haaruksissa aimo joukko pieniä  mieshahmoja.

Italialaisen marmorin pehmeitä muotoja.              

Englannissa sijaitsevien Stonehengen kivipaasien innoittamat lasiveistokset ovat uusimpia töitä, osin kuluvan vuoden keväällä valmistuneita. Weckström löysi niiden tekijäksi Riihimäeltä taitavan lasimestarin.

Varhaisempia lasitöitä.

Suuriin akryylikuutioihin valettuja mystisiä muotoja.

Björn ja Marja-Liisa Weckströmin koti on meren rannalla Espoossa luonnonkauniilla rinnetontilla. Aikanaan talo on remontoitu täydellisesti taiteilijan tarpeisiin. Seiniä on purettu avaran gallerian luomiseksi. Olohuoneen perällä on ovet, joista suuria veistoksia saadaan siireltyä sisään ja ulos nosturin avulla. Makuuhuone ja keittiö ovat yksityisempää tilaa. Alakerta ja piharakennus ovat kokonaan näyttelytilaa. Pihalla on monia veistoksia.

Koruja Weckström ei luonnostele piirtämällä, vaan veistämällä pieniä kipsimalleja. Korutkin ovat siis pienoisveistoksia. Koruista maailmanmaineeseen nousi Lapponia Jewerlylle suunnitellun Avaruushopea-sarjan kaulakoru Planetaariset laaksot vuodelta 1969, kun sitä kantoi kaulallaan ensimmmäisen Tähtien sota-elokuvan prinsessa Leia vuonna 1977.  Akryylisormus Kivettynyt järvi nähtiin Yoko Onon sormessa. Hieman harmittelen, etten tullut ottaneeksi koruista kuvia. Ne tuntuivat niin tutuilta suurten teosten lumossa. Netistä löytyy kuvia Weckströmin koruista pilvin pimein.

Weckströmiltä on taas tulossa uutta. Tapiolassa paljastetaan 2.9. tilaustyönä tehty Fenix-patsas. Uusia koruja lanseerataan syksyn aikana. 

Didrischenin museoon tälle vuodelle suuunniteltu laaja näyttely siirtyy koronan takia ensi kesään. Silloin kotigalleriassa on tovin aikaa melko autiota.

Elämänkertakirja Myyttien muotoilija