Syksy voittaa, väistämättä. Eilen vielä iloitsin paljain säärin kulkemisesta. Tänään oli puettava ulos lähtiessä farkut ja takkikin.
Viime vuosina olen mielistynyt syksyn ja kevään pukeutumisessa nahkatakkeihin. Nahka on huoleton materiaali ja suojaa tuulelta.
Pari viikkoa sitten pistäydyin uteliaisuuttani kauppakeskuksessa viimeisiä tunteja auki olevaan pop up -myymälään.
Silmä poimi nahkatakkien tangosta sinisen sävyn. Takki oli ainoa tätä mallia, väri mieluinen ja kokokin osui kohdalleen.
Kauppias sanoi ostavansa myös tehtaiden yksittäisiä mallikappaleita. Tämä takki on sellainen ja siksi hänellä ainoa. Voin uskoa, että kyseessä on protokappale. M-koon takissa on selvästi liian pitkät hihat. No, minulla on pitkät kädet. Ongelma on usein toisin päin.
Takin tarvetta ei todellakaan ollut. Sovittelin huvikseni. Niinhän siinä kävi, että kuittasin takin satasella mukaani. Tänään vein heräteostoksen ulkoilemaan.
Tunnustus. Lyhyitä nahkatakkeja on nyt naulakossa neljä. Ja pitkä miesten trenssi. Hankintojen hintahaarukka on 5 - 170 euroa. Laskin, että olen sijoittanut nahkatakkeihin 11 vuoden aikana yhteensä noin 380 euroa. Ei tuosta niin paljoa vuotta kohden tule. Vaan jospa kuitenkin alkaisi riittää. Jos uutta tulee, on jostain luovuttava. Tämä on lupaus.
Uskon, että toistaiseksi nämä entisetkään eivät vielä ole entisiä.
Tästä se lähti. Punainen on matkamuisto Amsterdamista, 2004
Seuraava tummanruskea on matkannut mukana monessa reissussa.
Miesten trenssi kirpparilta. Turvatakki syyysviimaan.
Musta jakku kirppikseltä. Seuraksi löytyi hame toiselta kirppikseltä.
Konjakinvärinen kirppikseltä.