Eduskuntatalo on remontoitu tähän aikaan ja 1930-luvun loistokuuteen..

Eduskuntatalon remontti 2015 - 2017 on ollut valtaisa työmaa. Kaikki mahdollinen on korjattu, uusittu, päivitetty nykytekniikkaan, entisöity, putsattu ja puleerattu. Tarkempaa tietoa peruskorjuksesta löydät täältä 

Massiiviset taloteknistet korjaukset ovat enimmäkseen taitavasti katseilta piilossa. Valtava pintojen ja kalusteiden konservoitiurakka on se osuus, joka näkyy talossa kulkevalle. 

Hippunen historiaa. Päätös Eduskuntatalon rakentamisesta tehtiin 1924. Talon suunnittelukilpailun voitti arkkitehtitoimisto  Borg-Sirén-Åbergin ehdotus Oratoribus (Puhujille). Suunnittelutyön hoiti arkkitehti J. S. Sirén. 

Sisällissodan haavat olivat tuoreita. Haluttiin korostaa yhtenäisyyttä ja itsenäisyyttä. Parlamenttirakennus on myös itsenäisyyden monumentti.

 Haluttiin luoda tila, jossa vierailija on vakuuttunut ja vaikuttunut.

Talon tyyli on 1920-luvun pohjoismainen klassismi. Seinämaalaukset, reliefit ja maalaukset kertovat agraari-Suomesta. 

      Rakentaminen käynnistyi 1926. Eduskuntatalo vihittiin käyttöön 7. maaliskuuta 1931.

Nyt kaikki on saatettu 1930-luvun loistokkuuteen. 

Vierailin Eduskuntatalossa sisustustoimittajien ryhmän mukana.

Kyllä. Olen vakuuttunut ja vaikuttunut. 

Talon molemmissa päädyissä on näyttävät marmoriportaikot.

Valtiosali on talon paraatipaikka, juhlatila. Oikealla näkyvät sermit eivät ole vakiovarustusta, niissä on esillä kuvanäyttely Pohjoismaiden neuvoston kokoontumisen ajan. 

Paternosterhissiä saavat käyttää vain talossa työskentelevät. Jatkuvasti liikkuvat hissikorit kulkevat nauhana ympyrää viiden kerroksen väliä. Ylhäällä ja alhaalla korit siirtyvät vaakatasossa viereiseen hissikuiluun.

 Irma Kukkasjärvi on rekonstruoinut tuolin verhoilukankaan mallin alkuperäisen kankaan mukaan.

Noin 3500 alkuperäiskalustetta on kunnostettu.

Diplomaattien huoneen kaluston kangasta ei vaihdettu. Tällaiselle ei löydy kutojaa. Kalusto on kunnostettu ja esillä, mutta ei käytössä.

Tauluja lukuunottamatta talossa on näkyvillä hyvin vähän pienempää esineistöä. Aimo Tukiaisen hellyyttävä veistos Ville pahalla päällä on vuodelta 1983.

Istuntosaliin tuotiin pronssipatsaiden tilalle Wäinö Aaltosen alkuperäiset, kullatut kipsiveistokset vuodelta 1932. Rakennusaikaan ei ollut varaa toteuttaa suunnitelmien mukaisia pronssiveistoksia.

Istuntosalin katto koostuu puristetuista sokeriruokopaloista. Puhdistus oli hankala ja pölyinen urakka. Etsinnän jälkeen lisäpaloja saatiin Australiasta. Nyt kupoli hohtaa kullankeltaisena kuin tuleentunut viljapelto auringossa.

Istuntosalin jakarandapöydät huputettiin yksi kerrallan konservointia varten. Urakan sai hoitaakseen nuori huonekaluentisöijä Mikael Holma. Perusteellisen puhdistuksen ja vaurioiden korjauksen jälkeen puupintoihin on sivelty sellakkaa.

Kahvila

Ravintola

Ravintolan ilmanvaihtosäleikköjä somistavat Gunnar Finnen reliefit esittävät suomalaisen kansanluonteen piirteitä kuvattuna muinaisen egyptiläisen taiteen tyyliin, pää ja jalat sivuprofiilissa, vartalo edestä.

Bruno Tuukkasen seinämaalauksissa näkyy innoitus japanilaisesta taiteesta, sekin ajalle tyypillistä. 

Eduskuntatalon omistaa eduskunta, siis kansa. 

Sisustusterveisin Tukholmasta

Oli virkistävää tavata työkuvioista tuttuja ihmisiä ja nähdä sisustuksen uusimpia virtauksia Tukholman huonekalumessuilla. Osallistuin Sisustustoimittajien järjestämään laivaseminaariin ja messumatkaan.

Menomatkalla laivalla kuulimme viisi ajankohtaista ja kiinnostavaa luentoa, joista jäi tulevaisuuteen luottava ja innostunut olo. Jos aihepiiri kiinnostaa, ohessa laivaseminaarimme luennoitsijat. 
Alempana on kuviani messuilta. 

Markus Keränen, KTM & NCC: 
Tunteet ja trendit asumisessa: 10 asumiseen liittyvää ilmiötä". Hiljaisia signaaleja tutkimalla löytyy ideoita ja tukea tulevaisuuden asumisen tarpeisiin. Esimerkiksi Tukholmassa vain 9% nuorista suorittaa ajokortin, Helsingissä 40 % ja muualla Suomessa 60%. Nuoret perheet ovat alkaneet hakeutua keskustaan. Yksin- ja kaksineläjien määrä lisääntyy. Intohimo kaupungin ja ympäristön suunnitteluun vaikuttamiseen kasvaa.

Salla Korpela, VTM :
"Yhdessä enemmän ja parempaa - ryhmärakennuttamisen mahdollisuudet". Salla Korpela kertoi asukkaiden rakennuttamisprojektista. Yhteisöllinen 61 asunnnon kerrostalo Malta nousi Helsingin Jätkäsaareen. Salla Korpela on myös kirjoittanut aiheesta kirjan.   

Tanja Jänicke, muotoilija ja sisustusarkkitehti : 
"Joukon voima ja osallistumisen taito". Miten hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuuksia. Tanja Jänicke on ollut mukana perustamassa Mesenaatti.me yhteisrahoituspalvelua ja Yhteismaa ry:tä, jonka aikaansaannoksia ovat mm. Nappi Naapuri -sivusto, Valtakunnalliseksi levinnyt Siivouspäivä ja Illallinen taivaan alla -tapahtumat.

Teemu Kiiski, verkkokaupan pioneeri:
"Ostaminen muuttuu, muuttuko kauppa". Teemu Kiiski oli mukana perustamassa Finnish Design Shop -nettikauppaa vuonna 2004. Kauppa menee pienempiin yksiköihin, joissa on tavaran ohella tarjolla elämyksiä, vaihtuvuutta, tapahtumaa, kahvila. Esimerkkinä Merci Pariisissa.  

Peggy Bauer, viestinnän ammattilainen:
"Hyvä kaupunki elää ja yrittää - case Torikorttelit". Peggy Bauer johtaa Helsingin kaupungin historiallisen empirekeskustan elävöittämisprojektia 2007-2017. Tavoitteena on saada Torikortteleihin noin 100 kaupunkilaisia kiinnostavaa yritystä. Peggy Bauerin projekteja ovat myös Streat Helsinki -katuruokafestarit, kesän katujuhlat ja uudistuneet Tuomaan markkinat Helsingissä.

Sitten messuille. Vaikka en tunne tarvetta mihinkään uusiiin hankintoihin, kiertelin mieluusti katsastamassa sisustuksen ideoita. Laajoilla messuilla jokaisen silmä poimii tarjonnasta sen, mikä itsestä tuntuu uudelta ja kiinnostavalta. 

 Suurimmaksi ilonaiheeksi poimin hienostuneen puun käytön kalusteissa. Tämä pöytä on suunnittelijaopiskelijoiden ja riippumattomien suunnittelijoiden Greenhouse-osastolta. Esittelytekstissään pöydän suunnittelija Nathalie Dackelid sanoo, että pöytä on tehty kestämään, kiertämään perinnöksi, kohdeltavaksi rakkaudella ja huolenpidolla. Sanoisin, että siinä on asennetta!    

Puusepän työn arvostus näkyi. Silkin sileiksi hiottuja, pehmeänä pyöristyviä puupintoja oli pakko sivellä ohi kulkiessa. Kyllä kelpaisi tämäkin tuoli.

Mestari työssään. Narun punominen tuolin istuimeen edistyy varmoin ottein, Carl Hansen & Son

Soikeassa ruokapöydässä on kaksi jatkopalaa, Skovby  Meillä on maalla muodoltaan vastaava vanha pöytä, jossa on peräti kolme jatkopalaa. Kokemuksesta voin sanoa, että on kooltaan joustavin mahdollinen pöytämalli. Valaisimissa näykyi edelleen kuparipintoja.

Nostalginen kansi-idea on tuttu vanhoista ompelupöydistä ja työkalupakeista.

Pyöristettyjä muotoja. Tikkumaisia, hieman harittavia jalkoja. Vaaleaa puuta, valkoista ja pastellisävyjä. Näitä piirteitä näkyi paljon.

Trendivärikartta riippui ravintolan katossa. Utuiset pastellit veivät ajatukset kevääseen. Ostoksille mukaan pussillinen ranskanpastilleja.

Toinen väriaalto on sininen. Sitä ei olekaan näkynyt aikoihin. 1980-luvusta alkaa ilmeisesti olla riittävästi aikaa.  

Hieman vahvempia, silti pehmeitä sävyjä. Pöydässä oli usein jalkaosassa vaaleaa puuta ja valkoinen pöytälevy.

Vaalea puu ja harmaa flanellihuopa. Pöydän pinnassa puumosaikkia, Another Brand, Lontoo.

Vaaleaa puuta ja laatoitusta.

Valaisimen kuosissa on kotoista 1950-luvun henkeä. 

Samoin tässäkin narusta punotussa valaisimessa. Idea vanhan varjostimen uusimiseen.

Kuosikankaita. Hetkinen, niissähän on erilaisia kaaleja! 

Villalangasta sommiteltu matto. Mielikuvani vei Vincent Van Goghin maalauksiin.

Ruotsissa iskee helposti pieni kateus. Kaikki tuntuu olevan jotenkin siistimpää ja hienostuneempaa. Tällä kertaa ainakin sää oli täsmälleen samaa räntämössöä kuin kotosalla lähtiessä. Kuva on tavaratalo NK:n edustalta. Eilen palatessa oli kotikaupunkiin tullut yllättäin mitä upein pumpulinpehmeä valkoinen talvi. Hyvä tulla kotiin.