Translate

perjantai 13. tammikuuta 2017

Puserosta villatakiksi. Lankakierrätys jatkuu.

Neuloin lukuisia vuosia sitten puolisolle villapaidan paksusta kertaamattomasta ns luonnonlangasta (topsilangasta). Suunnittelin mallin, josta tulisi mahdollisimman muhkea. Oikea superjumpperi. Puolipatenttia ja palmikoita. 

Tulihan siitä muhkea ja näyttikin hyvältä. Neule ei vain mennyt päälle kuin muutaman kerran. Valitsin valmiiksi paksuun lankaan näyttävän, mutta väärän neuleen. Tulos oli liian tuhti. Tiedän, että kirppiksellä ei neuleesta montaa euroa heltiäisi. Päätin vihdoin purkaa tämänkin kaapin täytteenä lymynneen neuleen takaisin langoiksi. 

Aiemmin olin purkanut yhden muotopuolen villatakin. Syystalven käsityönä käytin puretun villatakin langat neulepeitteeseen. Peite löytyy täältä  

Peiteprojektin innostamana ryhdyin taas purkuhommiin. Aika tehdä uusi villatakki. 

Villatakista tuli tällainen



Purettu pusero oli tällainen. 

Äskettäin löysin kirpparilta vahat kerinpuut. Ostin ne siksi, että ovat mielestäni kauniit. Nyt niille tuli käyttöäkin. Purku sujui mukavasti kiertämällä lankaa kerinpuihin vyyhdeiksi.




Valitsin maltillisen neulepinnan. Kahden kerroksen helmineule on helppoa. Paksussa langassa pinta on yllättävän näyttävää. 


Nämä napit ovat kierrätykseni huippua. Peräisin teinivuosiltani, 60-luvun mokkatakista. Aiemmin ne olivat jo toisessa neuleessa. Kun aloitin neuleen, muistin napit ja tiesin, että ne pääsevät tähän neuleeseen. Neuloin napinlävet nappien mukaan.

Kun luovun lopullisesti vaatteesta, otan kauniit napit talteen. Ehkä muutakin, kuten ehjän vetoketjun. Äidiltä opittu tapa. Äidin nappirasia oli lapsuuden kiehtova tutkimuskohde. 







Purkuvyyhdet ovat soman sykkyräisiä nuudelikasoja.



Vyyhdet pääsivät kylpyyn ja sen jälkeen oiottuina kuivumaan.




Takaisin vyyhti kerinpuille ja puikot heilumaan. En viitsinyt keriä lankoja kerille, kun ajattelin, etten kuljettele työtä mihinkään telkkarisohvan äärestä. 

Numero viiden puikoilla neule edistyi  hämmentävällä vauhdilla. 


Virkkasin valmiin neuleen reunojen ympäri kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita ja ompelin napit. Valmis. Uskon, että tämä ei jää kaappiin lojumaan.

Aiempia purettujen neuleiden lankakierrätyksiäni löytyy täältä.

2 kommenttia:

  1. Hieno juttu, jossa meitä inspiroivat valokuvat ja selkeät ohjeet. + Muistui elävästi mieleen 80-luvulta lankoihin liittyvä yhteistyömme. - Minäkin olen aloittanut uudelleen omaehtoisen käsityön, muotoilun ja taiteilun, mutta aivan uutena harrastuksena myös oman julkaisun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaija, muistan hyvin yhteistyömme. Kiva kuulla sinusta. Minulla meni välillä todella pitkään, etten tehnyt käsitöitä. Luulin jo, etten enää koskaan. Vaan koskaan ei pidä sanoa ei koskaan :) Nyt eläkkeellä on kiva viritellä jotain tekeille ihan rentoutuakseen. Kulunut syksy ja alkutalvi on ollut raastavaa aikaa puolison sairauden vuoksi. Käsityö on oikeasti terapiaa.

      Poista