Joulu on joka vuosi. Silti jokainen joulu on erilainen.
Tänä vuonna vietimme aattoa tyttären ja vävyn kanssa. Hauskaa, sillä he ovat usein jouluna lomailemassa jossain kaukana. Joskus meitä on pöytämme ympärillä enemmän. Joskus olemme kahden. Joskus nautimme jouluaterian pojan perheen luona.
Pidän puitteiltaan perinteisestä joulusta. Perinteet luovat joulun tunnelman.
Tämä joulukuu on ollut historiallisen lämmin. Kuvakoosteeni aloittaa näkymä kirkolle.
Valkoiset kukat saavat korvata lumen puutettaa.
Aaton kattauskin haki tällä kertaa lumen valkoisuuttaa ja jään kirkkautta.
Aaton ateria pelkistyy joulu jouluta ja keskittyy yhä tarkemmin perinteisiin
Lähes parikymmentä vuotta vanha kestokuusikin on jo perinne.
Ystävän tuomat tulppaanit toivat kotiin lämmintä joulun punaa
Aaton aterian jälkeen kävimme nytkin, kuten jo monien vuosien ajan, sytytttämässä kynttilät läheisille. Haimme pojan hetkeksi seuraamme oman perheensä joulusta. Oli lunta tai ei, valomerenä tuikkivalla hautuumaalla kävely on koskettava ja rauhoittava hetki.
Tämän joulun ihanuus oli täysikuu. Nähty jouluna edellisen kerran vuonna 1977 ja seuraavan kerran jouluna 2034.
Jos sen saan nähdä, on minulla silloin elettyjä vuosia 88.
Kiitollisena tästä joulusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti