Keittiö valmistui kotiremonttimme viimeisenä etappina syksyllä 2004. Jätin suunnittelussa osan seinustaa vapaaksi kiinteistä kaapistoista. Ajatuksena oli hankkia siihen vanha kaappi. Kiirettä sen hankkimiseen ei ollut. Katsellaan.
Nyt on kevät 2017. Kirpparilla katse osui vanhaan vitriinikaappiin. Tuossako se on? Laukussa oli mittanauha tällaisten tilanteiden varalle. Leveys on hyvä. Kiertelin ja kaartelin. Menin välillä kauemmas tutkimaan myyntipöytiä. Palasin taas kaapin luo. Hankalaa. Autooni kaappi ei mahtuisi. Miten saisin sen kotiin?
Osoittautui, että myyjä oli paikalla. Hän lupasi tuoda kaapin kotiin samaan hintaan, kunhan saa autonsa korjaamolta. Selvän teki.
Kotona raivasin seinustalle tilan valmiiksi ja odottelin malttamattomana pari päivää. Vapunpäivänä kaappi tuli. Valmiiksi kalustettuun kotiin tulee enää mitään isompaa niin harvoin, että täytyy tehdä tästä löydöstä numero. Kun niin kovasti siihen tykästyinkin.
En huomannut kysyä myyjältä, olisiko hän tiennyt jotain kaapin historiasta. Veikkaan, että se on 1930-1940-luvulta ja että kaappi on ollut alkujaan lakattu.
Sain vihdoikin keittokirjat ja ruokalehdet keittiön puolelle. Muuten tavarat ovat vielä sijoitteluvaiheessa. Välihyllyn säädössä on kolme korkeutta. Pieni harmi oli, etteivät lehdet mahtuneetkaan hyllyyn säilytyskoteloissa pystyasennossa, kuten olin ajatellut. Jouduin laittamaan ne pinoihin. Oli sentistä kiinni.
Kun jotain uutta tulee, on seurauksena aina pienimuotoinen kierrätys. Ajattelin, että uudelle hankinnalle tilaa tehnyt Ikean apupöytä lähtee mökille. Sovitin sitä kuitenkin hellan viereen. Paikka on vähän niukka, mutta pienen lisätason tuoma hyöty on on sen verran tarpeen, että saakin jäädä tuohon.
Hellan vierellä oli aiemmin Aallon baarijakkara ja lattiaharja. Jakkaran vein eteiseen. Lattiaharjan siirsin ovesta vaatehuoneen puolelle pois silmistä. Eteisestä puolestaan lähti vintille putkijalkainen baarijakkara.
Keittiön pöytä toimii enimmäkseen aputasona. Tuoleista päivittäisessä käytössä on vain etummainen. Nautin siinä aamumyslini. Eläkeläisen aamu on verkkainen. Myslin jälkeen siirryn jatkamaan aamiaista kahvimukin ja lehtien kanssa olohuoneen sohvalle. Ateriat syömme olohuoneen pöydän ääressä.
Keittiön kaapistot toimitti aikanaan Tawastia-keittiöt. Olen edelleen tyytyväinen. Kaappien tarpeen olin miettinyt tarkkaan. Ajatuksissani oli punaiset alakaapit ja valkoiset yläkaapit. Olin jo maalannut kodin kaikki ovet harmaiksi. Keittiökaupassa näin harmaan sävyn, joka oli lähes sama kuin oviin valitsemani. Värisuunnitelma muuttui lennossa. Punaista olen kuitenkin tuonut keittiöön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti