Varhaisimpia astiamuistojani on kodin kahviastiasto. Olin alle kouluikäinen. En vielä kahvia saanut, eikä kahviastioita lapsen käsiin annettu. Enkä siksi ne kiinnostivatkin. Ihastelin astioiden pehmeän harmaata väriä, pyöreitä muotoja ja sivelin varovasti sormenieni päillä pinnan siloisia kohoraitoja.
Ihastukseni kohde oli Kaj Franckin Arabialle vuonna 1949 suunnittelema Sointu-astiasto. Ihastus on kestänyt vuosikymmenet. Astiaston muotokieli ja värit puhuttelevat edelleen. Ne viestivät kotoista turvallisuuden tunnetta. Mökillä on vielä jokunen lapsuudenkodin harmaan astiaston osa tallella.
Kirpputorilta ostin kotiin kaksi sinisävyistä kuppisettiä pari päivää sitten yhteishintaan 12,50 e. Odottelin aurinkoista hetkeä päästäkseni fiilistelemään kuppien kuvaamista ja harjoittelemaan uuden kamerani käyttöä.
Pitemmittä puheitta
Nonnii. Piti sitten pelastaa toiselta kirppikseltä tämä kanneton sokerikko. Pyyntö oli alkujaan noin kolminkertainen, maksoin 4,95 e. Alkaako tämä olla jo keräilyä?
My everlasting love, coffee set Sointu , design Kaj Franck for Arabia, 1949. Memories from childhood.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti